Neulottu kangas muodostuu ryhmästä tai ryhmistä yhdensuuntaisia lankoja, jotka samanaikaisesti kierretään kaikkien loimisyöttökoneen työneulojen ympärille. Tätä menetelmää kutsutaan loimineulonnaksi, ja kangasta kutsutaan loimineulonnaksi. Konetta, joka tekee tällaista loimineulontaa, kutsutaan loimineulekoneeksi.
Loimikone koostuu pääasiassa punontamekanismista, kampa-poikittaismekanismista, irrotusmekanismista, veto- ja kelausmekanismista sekä voimansiirtomekanismista.
(1) Punottu mekanismi sisältää neulapedin, kamman, laskeutumislevyn ja puristuslevyn, jota yleensä käyttää CAM tai epäkeskinen kiertokanki. CAM:ia käytetään usein loimineulekoneissa, joissa nopeus on alhainen ja käämitysosien liikelaki on monimutkainen. Epäkeskistä vivustoa käytetään laajalti suurnopeuksisissa loimineulekoneissa sen tasaisen voimansiirron, yksinkertaisen käsittelyn, vähäisen kulumisen ja melun vuoksi suurnopeuksisen käytön aikana.
(2) Kampa on poikittaismekanismi, jonka avulla kampa pyörii renkaassa neulosrakenteen vaatimusten mukaisesti ja loimipehmuste liikkuu neulan ympärille, jolloin neulos kudotaan tietynlaiseksi rakenteeksi. Yleensä on olemassa kahta tyyppiä: kukkakuvioinen ja CAM-tyyppinen. Kuviomekanismi järjestää tietyn muodon ja koon kuvion neulosrakenteen vaatimusten mukaisesti kuvioketjuksi, jolloin kamman poikittaisliike soveltuu monimutkaisempien kuvioiden kutomiseen ja helpottaa kuvion vaihtamista. CAM-mekanismissa CAM on suunniteltu neulosrakenteen edellyttämän kamman poikittaisliikkeen mukaan, jolloin välitys on vakaa ja se mukautuu suurempaan kudontanopeuteen.
(3) Loimilangan irrotusmekanismi, jossa loimilanka palautuu loimiakselin ympärille takaisin alas kudonta-alueelle. On olemassa negatiivisia ja positiivisia muotoja. Passiivisessa mekanismissa loimilankaa vetää loimiakselia loimilangan jännitys ja se lähettää loimilangan ulos. Se ei tarvitse erityistä loimiakselin käyttölaitetta. Se sopii loimikoneille, joilla on alhainen nopeus ja monimutkainen loimilangan lähetyssääntö. Aktiivinen loimilangan irrotusmekanismi käyttää erityistä voimansiirtolaitetta loimiakselin kääntämiseen loimilangan lähettämiseksi, ja siinä on ero jännityksen induktion ja lineaarisen nopeuden induktion välillä. Jännityksen induktiomekanismi ohjaa loimiakselin nopeutta jännitystangon avulla, joka tunnistaa loimijännityksen koon. Lineaarisen nopeuden induktiomekanismi ohjaa loimiakselin nopeutta nopeuden mittauslaitteen avulla. Tällainen mekanismi voi lähettää loimilankoja ennalta määrätyllä nopeudella ja toimia vakaasti suurilla nopeuksilla, joten sitä käytetään laajalti suurnopeuksisissa loimikoneissa.
(4) Veto- ja kelausmekanismin tehtävänä on vetää kangasta punotusta alueesta ennalta määrätyllä nopeudella ja kelata se kangasrullaksi.
Julkaisun aika: 21.11.2022